Miten kani oppii?


Kun kanin kanssa aloittaa temppukoulun, on hyvä miettiä mitä se tykkää syödä, missä se tykkää olla ja mitä tehdä. Suurin herkkuruoka kannattaa pitää ainoastaan opetustuokioiden herkkuna, mutta namia kannattaa vaihdella välillä, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Kania kannattaa opettaa siellä, missä se tuntee olonsa turvalliseksi. Ei siis kannata viedä kania uuteen huoneeseen opetusta varten, vaan aloittaa ihan vaikkapa turvallisen häkin vieressä.
Kanit ovat kiinnostuneita esineistä, jotka ovat maassa. Jos haluat opettaa kanin koskemaan jotain esinettä tai hyppäämään jonkin esteen yli, on paras aloittaa laittamalla esine tai este maahan. Kanin uteliaisuus johdattaa tempun etenemistä ja kania päästään palkitsemaan ensin tavaran koskemisesta ja niin edelleen. Esineiden tulee olla ensin lähellä kania, koska se saattaa unohtaa esineen, jos se menee liian kauas. Jos esimerkiksi pallon pyörityksen harjoittelussa pallo vierii pitkän matkan päähän, saattaa kani häipyä touhuamaan jotain muuta, koska ei enää löydä palloa.
Kanit kyllästyvät melko nopeasti, joten yhtä temppua ei kannata jäädä hinkkaamaan kovin kauaksi aikaa. Vaikka makupalan tulee olla ympäristöä kiinnostavampi, saa kani poistua paikalta aina kun siltä tuntuu. Jos se haluaa tauon, se myös saa sellaisen. Jos opetustuokio loppuu aina siihen, että kani lähtee, ovat tuokiot luultavasti liian pitkiä. Pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että kani saisi hyvin menneestä tempusta ison palkinnon ja opettaminen lopetettaisiin sillä kertaa siihen. Koulutustuokioissa on hyvä opetella vain yhtä temppua kerrallaan. Näin kanille on helpompaa tietää, mitä siltä halutaan.
Joskus kani saattaa säikähtää kesken opetuksen tai opetustuokioiden väliin kertyy runsaasti aikaa, jolloin opittu saattaa unohtua. Silloin kannattaa aloittaa ihan helposta tempun vaiheesta ja palkata ihan pienestä. Opittu palaa usein hyvin nopeasti mieleen, jolloin päästää etenemään vauhdilla siihen, mihin viimeksi jäätiin. Sen jälkeen voi taas alkaa vaikeuttaa temppua tai opettaa jotain uutta. Säikähtäneen kanin on tietenkin hyvä rauhoittua ennen kuin opettaminen taas aloitetaan.
Jos kani on hyvin arka, voi opettamisen aloittaa sen häkissä. Namit voi antaa vaikkapa häkin kaltereiden läpi ja aluksi palkata vain siitä, että kani tulee lähemmäksi ihmistä. Kanille pitäisi tulla sellainen olo, että ihmisen kanssa on kivaa. Aralle kanille kannattaa antaa palkintoja usein, ihan muutaman sekunnin välein. Kun kani saa juonen päästä kiinni, voi sitä alkaa palkkaamaan esimerkiksi siitä, että se antaa ihmisen koskea ensin vähän ja sitten enemmän, antaa ihmisen nostaa itsensä häkistä ja niin edelleen. Jos kani on selvästi peloissaan, on edetty liian nopeaa ja tehtävää tulee helpottaa.
Kun kania opetetaan naksukoulutuksella, eli positiivisella vahvistamisella, tarkoittaa se sitä, että kanin ympäristöön tuodaan jotain miellyttävää. Naksautus vahvistaa sitä käytöstä, mitä kanilta sillä hetkellä halutaan. Kania palkitaan vain oikeasta käytöksestä ja väärästä ei tapahdu mitään. Jos kani alkaa namien toivossa käyttäytyä huonosti, vaikkapa puremaan, otetaan namit pois ja opetustuokio keskeytetään. Hetken päästä kokeillaan uudelleen ja palkataan kania nopeasti oikeasta käytöksestä.